lauantai 29. tammikuuta 2011

Toiset



Nyt sain lopulta valmiiksi toisetkin villahousut,
samanlaiset kuin edelliset.






Eli ohuet villahousut Lanetista 2,5 mm puikoilla.

Laitetaan nyt tänne ohjetta muistiin itselle,
merkintöni kun aikaa myöten aina hukkuvat jonnekin...

Koossa 80 cm on 126s.
Kuminauhakujaa kudoin 2,5 cm, väliin kerros nurjaa
ja 17 cm suoraa neuletta ennen haarakiilaa.
Haarakiila tulee etu- ja takakappaleiden keskikohtien molemmin puolin,
keskelle jätin 6s.
Lisäykset molemmin puoli keskikohtaa jokatoinen kerros yhteensä 10 kertaa.

Näissä housuissa tein vähän erilailla kuin ekoissa,
eli tässä kohtaa päättelin haarakiilan silmukat nurjalla yhteen
ja sitten aloin kutomaan lahkeita.
Kiilan reunoista nostin muutaman silmukan lisää puikoille.
Lahjetta kudoin 15 cm ja lisäksi resoria 9 cm.
Näissäkin on siis nuo pitkät resorit.

Näihin langat löytyi lankakopasta vauvaneuleiden jäljiltä,
vähän vajaa kaksi 50 g kerää kului.
Väri on aavistuksen verran tummempi kuin ensimmäsissä,
vaikka kuvissa näyttävätkin lähes samanlaisilta.

Kovin olen kyllä tykännyt näistä housuista,
täytyy syksyllä taas kutoa lisää...
Vaikkakin nämä voi reilun pituutensa ansiosta mennä vielä silloinkin,
Tyttönen kun ei aivan hurjasti tuota pituutta kasva,
vanhemmatkin kun on vähän lyhkäisiä. =)






Ja lisää punaista lämmikettä...

Ihanat punaiset Tepsut, jotka tässä löytyi kirpparilta, hintaa oli 4 €.
Tepsuja on blogistaniassa kehuttu kovasti
ja nyt kun kyseiset kengät näin ekaa kertaa livenä
en yhtään ihmettele niiden suosiota.
Kengissä oleva aito lampaankarva on todella lämmin!
Nauhakengät on lisäksi helppo pukea jalkaan
ja ne saa kiristettyä sopivaksi, että tukevat jalkaa hyvin.

Nämä kyllä tosin on vanhempaa mallia,
muttei haittaa yhtään, pääasia että ovat lämpimät.
Näillä pärjätään hyvin lopputalvi. =)
Pikkuisen kengänkärjissä oli kulumaa,
mutta kuluvathan ne jokatapauksessa käytössä
ja muuten kengät olivat siistit.



torstai 27. tammikuuta 2011

Kolmas kerta...



...toden sanoo.




Kauluri for me

Malli: "oma"
Lanka: Sandnesgarden Lanett, merinovillaa
Puikot: Knit pro 2,5 mm


Vihdoinkin sain valmiiksi oman kaulurini ja niinkuin otsikko kertoo,
tämä on kolmas ja vihdoinkin onnistui.

Ensimmäisen tein jo pitkälti ennen Joulua Seiskaveikasta.
Malli oli hyvä, mutta kutitti liikaa ja joutui siksi purkuun.
Toisen tein saatuani villahousut valmiiksi,
tähän siis kuului loput noin kaksi kerää jotka jäivät jäljelle housujen valmistuttua.
Siinä vain olkapäille tuleva osa jäi liian kapeaksi
ja nousi hullusti kippuralle.

Ja se kolmas versio on tässä.
Omasta päästä tein,vaikka eipä tähänkään kummoista ohjetta ole
ja vastaavia on nähty talven mittaan vaikka kuinka.
Kaulurin tein alhaalta ylöspäin,
aloituksessa 312s. ja joustinneule 6o 6n.
Sitten kavensin 3,5 cm välein aina joka raidasta yhden silmukan,
kunnes 14 cm:n kohdalla jäljelle jäi 2o 3n,
niillä sitten jatkettiin toiset 14 cm.

Kaulurista tuli juuri sopiva ulkoilukauluri,
sopivan korkea ja tiukka, että lämmittää hyvin. =)
Lisäksi mukavan ohkainen eikä merinovillaisena varmastikaan kutita!
Tätä on hyvä käyttää pitkin vuotta,
ei ilmojen lämmetessäkään ole heti liian kuuma
ja sama juttu alkusyksystä kun alkaa ilmat viiletä.




keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Näistä se ajatus sitten lähti...






Nimittäin näistä suloisista kaveruksista, jotka löytyivät männäviikolla kirpparilta.
Hintaa näillä oli yhteensä 3,5 €.


Schleichin eläimiä olen jo kauan ihastellut, töihinkin niitä joskus ostettiin.
Nämä on aika tyyriitä,
mutta toisaalta ovat kyllä hintansa arvoisia:
isoja, todella tukevia ja "oikean" näköisiä.

Olen jo hetken miettinyt, että näitä voisi pikkuhiljaa alkaa
Tyttöselle keräämään
ja nyt kun niitä sattui muutama löytymään kirpparilta,
lähti ne tietysti heti asustelemaan meille.
Olisi tietysti kiva, jos näille kirpparilta löytyisi lisääkin kavereita,
uusia en kuitenkaan raaski montaa ostaa...


Ja tarvitsihan nämä tietysti sen "asuinpaikan",
joten ompeluhommiin piti alkaa...
Mutta...






Pussi eläimiä varten valmistui ihanasta vihreästä kankaasta.
Innostuksissani tein vähän liian ison pussin, vetoketju on 40 cm.
No, ei hätää,
tällekin löytyy käyttöä kunhan yksi toinen projekti valmistuu,
sekin vähän eläimiin liittyen.
Harmi sinänsä, kun tässä pussissa olisi tuo kuosi vain ollut niin herkullinen,
olisi eläimet päässyt "vihreälle niitylle".
Pitääpi vielä ommella toinen vähän pienempi pussi.

Itse ompelu sujui nopsaan,
kun tähän ei tullut mitään hihnoja eikä mitään muutakaan ylimääräistä.
Sen verran tohkeissani huruuttelin Tyttösen päikkäreiden aikana,
että onnistuin yhden neulan katkaisemaan, kun ompelin vahingossa vetoketjun metallipäähän...
Ja kankaat ovat taas kerran kierrätettyjä vanhoista lakanoista.






Pitihän sitä kuitenkin testata, miltä näyttää...

Varsinainen "idea" tähän pussukkaan tuli Paapiilta näistä ihanista pussukoista,
muuallakin olen toki lelupussukoihin törmännyt,
en vain enää muista missä.
Tuollaisia pirteitä pussukoita voisi muillekin leluille ommella...





sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Kukkakassi






Tyttösen serkkutyttö täytti 3-vuotta ja tänään juhlittiin synttäreitä.
Lahjaksi ompelin kukkakassin  samalla "kaavalla" kuin
Tyttöselle tulleen kassinkin.
Kassiin sujahti tietysti vähän muutakin tyttöjuttua.

Kankaat kassiin on kierrätettyjä, vetoketju uusi.
Tämän ompelu sujui jo nopeammin,
kun oli jo yhden tehnyt eikä tarvinnut siksi kauheasti enää mietiskellä.
Vetoketjukin tuli tähän paremmin,
nyt oikeasti tiedän kuinka se tapahtuu. =)
Ei se olekaan niin vaikeaa, kun on hyvät ohjeet,
vetoketjupaininjalka on silti aika ehdottoman hyvä apuväline.






Pohjaankin tuli kivasti kukat molemmin puolin saumaa.
Kangas on muutenkin kiva, kuvio on selkeä ja pirteä.
Tässä pohjalla on leveyttä 5 cm
ja kassi on sen mallinen joksi sen alunperin suunnittelin. =)

Näitä on kyllä ihan hauska ommella,
yhteen pussukkaan on kankaat leikattuna...





torstai 20. tammikuuta 2011

Sunshine





Tämän ihanan tunnustuksen sain jo ennen Joulua punaiset kumpparit blogista.
Sen esittely vain vähän venähti kaiken tohinan keskellä...
Kukkanen lämmitti kovasti mieltä, Kiitos ja kumarrus!


Tämä tunnustus on tarkoitettu jaettavaksi eteenpäin blogeille joista tykkää
niimpä annankin tämän kaikille ihanille blogeille, jotka löytyvät blogilistaltani.
Olkaapa hyvät!

Tuokoon tämä auringonpaistetta teille tähän harmaaseen päivään!  =)






maanantai 17. tammikuuta 2011

Alkuvuoden löytöjä



Alkuvuodestakin taas kaikkea pientä kivaa löytynyt kirpparireissuilta...





Ihana Minna Immosen Enkeli-juliste 2 €

Tähän sain ostettua jo kehyksetkin
ja nyt se on Tyttösen "suojelusenkeli"-tauluna.
Kuva on kyllä niin kaunis!
Ja sopii väritykseltään hyvin yhteen tekemäni syntymätaulun kanssa.




Muumi-käsinukke 1 €

Tyttönen tykkää kovasti muumeista
ja kasvoille levisi hymy, kun näki tämän. =)
Kovasti naurattaa, kun muumi tulee kutittelemaan...




Valittujen Palojen Suuri Satukirja 70-luvulta  2 €

Tällä kirjalla on muistoarvoa:
samaista kirjaa olen itse pienenä kuunnellut mummolassa.
Paksu kirja täynnä vanhoja ihania satuja ja kaunis kuvitus.
Valittujen Palojen kirjat on muutenkin olleet hyviä,
ainakin ne mitä on minun kohdalleni osunut.




Ksylofoni / rumpu 1 €

Lisää soittimia meidän pikku musikantille...
Ja kapula pysyy hyvin matkassa, kun on narulla kiinni. =)




TOMY palikkapurkki 2 €

Tälläistä helppoa palikkapurkkia jo hetken etsiskelin ja nyt löytyi.
Saadaan näitäkin harjoitella.
Tornia  Tyttönen rakentelee jo sujuvasti kaikesta mahdollisesta...




Uudet nahkatossut 0,20 €

Näistä kuuluu kiva kopse kun teputtaa
ja Tyttönenhän teputtaa ihan teputtamisen ilosta ja kuuntelee kopinaa. =)




Fisher-Pricea: juomapullo 1 € ja banda 0,50 €

Fisher-Pricen lelut on kyllä niin hyviä ja kestäviä,
ovat olleet meillä kovassa käytössä ja tykättyjä.
Ostan aina, jos tuolla hintaa löytyy. =)




Työkaluja yhteensä 0,50 €

Pitäähän sitä Tyttösellä omat työkalut olla,
että pääsee Iskää auttamaan... =)







torstai 13. tammikuuta 2011

Punaista ja lämmintä



Nyt saa taas ihan rauhassa ilma kylmentyä, Tyttönen pysyy lämpinä. =)

Sain vihdoin tehtyä valmiiksi villahousut jotka piti valmistua jo Jouluksi.
Kutominen alkoi silloin pahasti tökkimään ja tekele jäi odottelemaan parempia päiviä...

Nämä housut tulee ihan alusasu-käyttöön.
Meillä on sen verran viileät lattiat,
että olen pakkasten alettua tykännyt pitää Tyttösellä villaista päällä.
 Vauvanakin oli käytössä villabodyt- ja housut koko talven.
Housupuoli on ollut nyt vähän huononlainen,
käytössä on ollut yhdet vähän jo pieneksikin käyneet housut.
No, nyt tilanne korjaantui ja toiset tarvitsisi vielä tehdä,
lankojakin kun löytyy omasta takaa.





Villikset

Malli: "oma"
Lanka: Sandnesgarden Lanett, merinovillaa
Puikot: Knit pro 2,5 mm
Koko: 80 cm


Mallia otin näihin Tiuhtis-villahousuista,
mutta näitä on niin paljon muunneltu, että puoliksi ainakin oma on malli.
Silmukkamäärät piti miettiä uusiksi ohuelle langalle ja pienille puikoille.
Samoin mitat on otettu Tyttösen seuraavan koon legginseistä.
Kokoajan jännitti kuinka mahtaa onnistua...
Mutta onnistuivathan ne ja oikeastaan paremmin kuin osasin odottaa!

Nämä on kyllä ihanat housut, ohuet,pehmoiset ja varmasti lämpimät.
Puntit on ihan aavistuksen pitkät,
mutta saavat ollakin, että menevät hyvin koko talven,
sukat ainakin pysyvät hyvin paikoillaan. =)






Jätin tekemättä "peppuvaran" erikseen,
kun lyhennetyistä kerroksista en vaan millään saanut kauniita näin ohuella langalla.
Haarakiilasta tulee kyllä riittävästi tilaa,
että istuvat hyvin.
Haarassa on housujen ainoa sauma, muuten on vallan kudottu pyörönä.
Nopeuttaa tekemistä ja on mukavammat päällä kun saumat ei paina. =)






Vyotärölle tein kapean kuminauhakujan
ja reunan huolittelee nätisti tuo nurja kerros.
Seuraaviin teen kyllä pari senttiä korkeamman vyötärön.

Muuten ovat ihan kivan näköiset,
"timmit" malliltaan niin mahtuvat hyvin vaatteiden alle.
Ja jotenkin nuo pitkät resorit punteissa on tosi kivat.

Vielä muutama kuva in action:




Edestä...




Sivulta...




Ja takaa.





Voin kertoa että otin "muutaman" kuvan ennenkuin sain edes pari
jotenkuten julkaisukelpoista kuvaa.
Monesti ruudussa näkyi vain vilaus Tyttösestä, niinkuin tässäkin...




tiistai 11. tammikuuta 2011

Ruusuisia palloja




Kiitos kaikille viimepostauksen ihanista kommenteista!
Kaikista niistä tulin kovin iloiseksi. =)
Ja tervetuloa kaikille uusille lukijoille jotka olette tänne löytäneet, kiva!


Ja lisää palloja...






Aloin tuhoamaan  lankalaatikon sisältöä,
siellä oli jemmassa sukkaprojektin jäljiltä loppukerä Novita Nallen
kukkatarhaa, värinä Ruusu ja kaveriksi valkoista Nallea.

Tällä kertaa tein pikkuisemman peiton ihan tekemisen ilosta,
tarpeellisempaakin tekemistä varmasti olisi ollut,
mutta tulipa jemmalankoja käytettyä vähän pois.
 Viikon verran tuli tätä iltasella kudottua, edelleenkin nopeaa ja helppoa. =)
Peitolla on kokoa noin 60 x 80 cm, vauvamallia.
Tämä päätyy hyllyyn odottelemaan, että pääsisi joskus jollekin lahjaksi...
Hyvä noitakin tehdä valmiiksi, ei tarvitse sitten aina kiireellä väsäillä. =)

Tuota Ruusua suunnittelin aikaisemmin vähän samaan tarkoitukseen,
mutta isoäidin neliöillä toteutettuna.
Taitaapi silti olla kauniimpi tällä mallilla tehtynä.





Kauniisti sopii raitalankakin tähän kuvioon,
toisen langan on kyllä oltava yksivärinen, muuten ei saa kuviosta mitään selvää.
Jossain näin tämän tyylistä kuviota tehtynä yksivärisenäkin,
sitäkin voisi joskus kokeilla...
Ja käyttää tätä jossain neuleessa...





Valkoinen näyttää tässä yhdistelmässä jotenkin kovin pitsiseltä.





Eikä peitto ole oikeastaan yhtään hullumman näköinen nurjaltakaan puolelta.




keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Number Two: Palloja



Aikaisemmin tein jo nukelle pallopeiton
ja samaan aikaan oli myös tekeillä isompi versio Tyttöselle,
nyt se vihdoin valmistui.
Sanomattakin selvää, että punapilkulliset kuosit on minun lemppareita... =)







Pallopeitto

Malli: Hunajakenno-neule
Lanka: Novita Nalle
Puikot: Knit pro 3,5 mm
Koko: noin 80 x 120 cm


Tämä aloitin matkaneulomuksena Tallinnan reissulla,
linja-autossa kun istuttiin mennen tullen useampi tunti,
eikä sitä osaa aivan jouten olla.
Kuukauden tätä suurinpiirtein tein,
mutta väliin mahtui monta muutakin työtä, lisäksi Joulu ym
eli mielestäni suhteellisen nopeasti kuitenkin valmistui.
Kutomista kun kuitenkin oli yhden suuuuren neuleen verran...






Tässä vielä lähikuvaa mallineuleesta...

Tämä on kyllä siitä mukava ja nopea kirjoneule tehdä,
että kerralla kudotaan vain yhdellä langalla,
kun kuvio syntyy nostetuilla silmukoilla.

Nostetuiden silmukoiden ansiosta neulos ei ole niin venyvää kuin tavallisesti.
Sopii sen vuoksi kivasti pieniin peittoihinkin,
tämän suurempaa en kyllä enää silti lähtisi lähtisi tekemään...


Ihastuin tähän malliin sen verran paljon, että jatkoa on vieläkin luvassa,
siitä lisää taas myöhemmin...
Tästä mallista olen siis pitänyt aina,
mutta nyt sain aikaiseksi taas tehdä sillä jotain. =)




maanantai 3. tammikuuta 2011

Pikku kassinen



Ennen Joulua valmistui myös kruunujen kanssa pieni kassinen.
Ja samalla tuli taas saavutettua yksi tavoite:
onnistuin kuin onnistuinkin ompelemaan vetoketjun!
Se on aina ollut sellainen juttu jota olen kierrellyt viimeiseen asti.






Vähän jenkkikassin tyylillä tehty kassinen,
alkuperäistä vähän pienenmpi, A4:sta käytin kaavana ja vetoketju on 20 cm.
Ja syädänkangasta halusin tähänkin tallettaa pidempään käyttöön.
Vuorina valkoista lakanakangasta ja molemmissa tukikankaat.

Kantokahvat kiinnitin tuon nauhan alle,
ihan kätevä tapa ja antaa samalla muuten simppelille kassille kivan yksityiskohdan. 
 Materiaalit on tukikankaita lukuunottamatta kaikki kierrätettyjä,
eli aikas pienellä budjetilla tämäkin taas tehtiin. =)






Vähän kassista tuli hassun mallinen,
johtuu siitä, että tein aika leveän pohjan, leveyttä 7cm.
Näyttää, että laukku kapenee pohjaa kohden.
No, ihan kiva siitä tuli silti.






Vetoketjun ompeluun löytyy hyvät ohjeet Hipulta, kiitos!
Kerrankin ompelu sujui ja vetoketju tuli siististi paikoilleen. 
Muutenkin kassi on tehty noita ohjeita apuna käyttäen,
vaikka malli onkin muuten oma.
Tämä oli muutenkin ensimmäinen kunnolla vuoritettuna tekemäni kassi.
Näitä täytyy tehdä kyllä lisää.

Saa nähdä tarttuuko äidin laukkumania Tyttöseenkin...
Minä kun pidän laukuista, vaikka harvoin niitä uutena ostankaan
ja aina pitää jokin pussukka olla matkassa.
  



sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Uusi vuosi



... ja ehkä uusia kujeitakin.

Tarina siitä,
kuinka kannattaa ostaa  valmista ja tehdä se sitten itse uudestaan. 






"Meripihka on tunnettu kyvystään auttaa immuunijärjestelmää. 
Se vähentää tulehduksia ja nopeuttaa haavojen paranemista. 
Tämän vuoksi Amber -meripihkakoru on tehokas mutta hellävarainen tapa 
helpottaa hampaitaan tekevän lapsen oireita, vatsavaivoja, korvakipua ja nuhakuumeita.
 Kun Amber -meripihkakorua pidetään kaulassa, ihon lämpö vapauttaa meripihkasta parantavia aineita,
jotka kulkevat ihon kautta elimistöön ja helpottavat lapsen oloa."

Lainattu Pienten Parhaaksi-sivuilta.


Aikaisemmin jo törmäsin netissä meripihkakoruihin ja kehuihin niiden auttavasta vaikutuksesta.
Tallinnassa sitten Joulutorilta löysin koruja
ja huomattavasti nettikauppoja edullisemman hinnan vuoksi ostin Tyttöselle sellaisen tuliaisiksi.
Tietysti täytyy muistaa, ettei tämä ole mikään lääke,
mutta aina tietysti on plussaa jos luonnonvoimista olisi apua.
Kauniit nämä jokatapauksessa ovat kaulassa.






Mutta niin, se uudestaan tekeminen...

Tämä kyseinen koru oli tehty vähän isommille lapsille
ja oli sen takia aivan liian pitkä Tyttöselle.
Lisäksi keskellä korua oli kauhean pitkiä helmiä joista en pitänyt
ja niimpä meni koko koru uusiksi...

Hetken jouduin metsästämään, 
että löysin vastaavaa Nylon-lankaa jota korussa oli käytetty,
mutta itse korun tekeminen oli kuitenkin helppoa.

Korussa on kierrelukko ja kierrepäähän ei saanut aloitussolmua tehtyä sisälle,
jouduin solmulla tekemään jatkoskohdan aivan lukon juureen.
Sen jälkeen solmin jokaisen helmen yksitellen nauhaan aivan kuin alkuperäisessäkin korussa.
Yksinkertaisesti vain pujotetaan helmi nauhaan, tehdään "hevosenhäntäsolmu"
aivan helmen juureen, pujotetaan seuraava helmi, jne.
Helmet solmitaan tällä tavalla siksi,
että jos lanka sattuisi menemään poikki - vaikka onkin tosi vahvaa-
ei helmiä pääse irtoamaan kuin yksi.
Tosi hyvä  konsti tehdä lasten korut, varsinkin jos tekee  oikein  pienille.

Ainoa hankaluus oli loppusolmun tekeminen, joka tuli toisen lukko-osan sisälle.
Sitä ei millään meinannut pienessä tilassa saada kiristettyä riittävän lähelle pohjaa,
muuten kun olisi jäänyt korun puolelle näkyviin tyhjä pätkä lankaa.
No, onnistui lopulta.

Tuli kaunis koru ja on nyt Tyttöselle sopivan kokoinen. =)


Ja niitä uusia kujeita...
Tämä oli kyllä sen verran mukavaa hommaa,
että voisi kokeilla tälläisiä helmityyppisiä koruja tehdä muutaman...
Voi kyllä olla sellaista hommaa, että koukuttaa...

Muutenkin meillä tuossa Joulun alla oli pieni korupaja,
kun Mies teki veljensä kanssa veljen tyttöystävälle hopealusikasta kaulakorun.
Kaunis tuli siitäkin, kuvaa ei kuitenkaan ole, kun ei ollut minun tekosiani.
Mutta voipi olla, että koruasiaa tulee jatkossa,
Mieskin kun vähän innostui asiasta. =) 
Ja toivomuslistalla olisi minullekin lusikkakoru...