Tuossa jokin aika sitten minut -niinkuin monet muutkin- pysäytti
kuva pienestä Pojasta rannalla.
Suru tuon Pojan kohtalosta, kun samaan aikaan katselin omia
lapsia joilla on kaikki hyvin.
Liiankin hyvin, kun vertaa monien muiden maiden lapsiin.
Susanna kiteytti ajatukseni hyvin.
Jotain halusin minäkin tehdä niiden lasten hyväksi
jotka ovat hätää kärsimässä.
Tein sen minkä parhaiten osaan.
Kaivoin esiin lankojen loppuja ja kudoin niistä pieniä sukkia,
yhteensä kuusi paria.
Pienenpieniä ja hiukan isompia, sellaisia mihin nuo lankani riittivät.
Sukkia lämmittämään noiden lasten varpaita täällä kylmässä Suomen talvessa.
Eipä voisi olla parempaa käyttöä jämälangoille.
Omanikin puen talvella paljolti villaan,
nuo lämpöiseen tottuneet lapset tarvitsevat
villan tuomaa lämpöä vielä enemmän.
Villasukkakeräyksestä lisää täällä.
