Täällä on tosiaan ollut monta projektia meneillään
ja nyt on jotain valmistakin näyttää!
Töihin tein noin vuosi sitten lorupussin
ja se oli melkoisen mukava, joskin työläs homma.
Tuolloin jätin myös itselle lorut tulevaisuutta varten talteen.
Olinhan lorut vaivalla kerännyt sieltä täältä
ja kirjoittanut "puhtaaksi".
Nyt ajattelin olevan sopiva aika tarttua hommiin...
"Kuka saa, kuka saa,
lorupussiin kurkistaa,
tillin-tallin-tömpsis?"
Tyttösen päiväunien aikana on kuluneella viikolla
syntynyt kasa lorukortteja!
Kuvat valitsin mahdollisimman selkeitä ja yksinkertaisia,
lisäksi kuvan piti jollain tapaa liittyä loruun.
Kuvien etsiminen oli välillä vähän haasteellista,
mutta onneksi netistä löytyy hyvin kuvia.
Minä kun en ole hyvä piirtämään...
Kuvat olen värittänyt puuväreillä
värikkäiksi ja pirtsakoiksi.
Sitten kuvat piti vielä leikata ääriviivoja pitkin,
joka oli aika tarkkaa hommaa,
ja liimata pahville.
Lopuksi vielä laminoin kortit,
että niistä tuli tukevia ja kestäviä.
Vielä piti leikata kortit irti laminointiarkista...
Kortteja on noin 40 kpl,
muutama vielä tulossa lisää.
Näissä oli kyllä kova homma,
mutta olen tyytyväinen nyt, kun urakka on ohi.
Lorut ovat aika pitkältä vanhoja tuttuja ja riimitettyjä,
muutama uudempikin on joukossa.
Näille on varmaan piankin käyttöä,
Tyttönen rakastaa jo nyt kirjojen lukemista, pahvi-sellaisten. =)
Loruttelu on hyväksi puheenoppimiselle
ja töissä on todistettu,
että lorupussi on yksinkertaisuudessaan lasten suosikki!
Tänään sitten vielä ompelin pussin korteille.
Parempi oli tehdä homma heti tai muuten se jää roikkumaan...
Kirjomisesta tykkään aina...
Ja jotenkin näihin vain kuuluu kaunokirjoitus!
Minulla oli vielä onni opetella tuo vanha pyöreämuotoinen kauno,
jota paljon käytetään nykyisin kirjotuissa yksityiskohdissa.
Piti kyllä kirjoa "Lorupussi", mutta tila loppui kesken.
"Pykäpistot" tein tälläkertaa koneella,
tuli ihan siistiä jälkeä ja nopeasti!
Tätä pitää kyllä hyödyntää jatkossakin.
Samalla kun kone oli esillä
tein vihdoin muistipelille "Sen" pussukan.
Kiva tuli!
Ja vielä yksi pussukka.
Tähän hyppää Suklaa-peli tuonnempana. =)
Simppeliä ompelua,
mutta silti ei hankaluuksilta säästytty...
Saumuri toimi hetken ennenkuin alkoi tekemään hyppytikkiä
ja piti siirtyä tekemään loput ompelukoneella.
Nauhakujat tulivat vähän liian ylös
ja sen suoksi rypytys yläosassa jäi mielestäni liian pieneksi.
Ja neulankin onnistuin kiireessäni katkaisemaan.
No, mutta nyt on kuitenkin valmista, se on pääasia!
Ja vielä Miehen väkerryksiä...
Tälläinen kasvihuone ilmestyi meidän pikkuiselle takapihalle.
Sitä asuttavat Chilit ,
joita Mies innostui keväällä kasvattamaan.
Satoakin alkaa pikkuhiljaa tulla.
Kasvihuone on kokonaan Miehen suunnittelema ja tekemä.
Sopii hyvin tuohon aidanreunaan,
niin värinsä kuin yksityiskohtiensa takia.
Meinasi vain saada minun sireenini häädön,
mutta nyt ne ovat tuossa sulassa sovussa. =)
Hauskaa juhannusta kaikille!