Sunshine

Tämän ihanan tunnustuksen sain jo ennen Joulua punaiset kumpparit blogista.

Sen esittely vain vähän venähti kaiken tohinan keskellä...

Kukkanen lämmitti kovasti mieltä, Kiitos ja kumarrus!


Tämä tunnustus on tarkoitettu jaettavaksi eteenpäin blogeille joista tykkää
niimpä annankin tämän kaikille ihanille blogeille, jotka löytyvät blogilistaltani.
Olkaapa hyvät!

Tuokoon tämä auringonpaistetta teille tähän harmaaseen päivään!  =)

Alkuvuoden löytöjä

Alkuvuodestakin taas kaikkea pientä kivaa löytynyt kirpparireissuilta...

Ihana Minna Immosen Enkeli-juliste 2 €

Tähän sain ostettua jo kehyksetkin
ja nyt se on Tyttösen "suojelusenkeli"-tauluna.
Kuva on kyllä niin kaunis!
Ja sopii väritykseltään hyvin yhteen tekemäni syntymätaulun kanssa.

Muumi-käsinukke 1 €

Tyttönen tykkää kovasti muumeista

ja kasvoille levisi hymy, kun näki tämän. =)

Kovasti naurattaa, kun muumi tulee kutittelemaan...

Valittujen Palojen Suuri Satukirja 70-luvulta  2 €

Tällä kirjalla on muistoarvoa:

samaista kirjaa olen itse pienenä kuunnellut mummolassa.

Paksu kirja täynnä vanhoja ihania satuja ja kaunis kuvitus.

Valittujen Palojen kirjat on muutenkin olleet hyviä,

ainakin ne mitä on minun kohdalleni osunut.

Ksylofoni / rumpu 1 €

Lisää soittimia meidän pikku musikantille...

Ja kapula pysyy hyvin matkassa, kun on narulla kiinni. =)

TOMY palikkapurkki 2 €

Tälläistä helppoa palikkapurkkia jo hetken etsiskelin ja nyt löytyi.

Saadaan näitäkin harjoitella.

Tornia  Tyttönen rakentelee jo sujuvasti kaikesta mahdollisesta...

Uudet nahkatossut 0,20 €

Näistä kuuluu kiva kopse kun teputtaa
ja Tyttönenhän teputtaa ihan teputtamisen ilosta ja kuuntelee kopinaa. =)

Fisher-Pricea: juomapullo 1 € ja banda 0,50 €

Fisher-Pricen lelut on kyllä niin hyviä ja kestäviä,
ovat olleet meillä kovassa käytössä ja tykättyjä.
Ostan aina, jos tuolla hintaa löytyy. =)

Työkaluja yhteensä 0,50 €

Pitäähän sitä Tyttösellä omat työkalut olla,
että pääsee Iskää auttamaan... =)

Punaista ja lämmintä

Nyt saa taas ihan rauhassa ilma kylmentyä, Tyttönen pysyy lämpinä. =)

Sain vihdoin tehtyä valmiiksi villahousut jotka piti valmistua jo Jouluksi.

Kutominen alkoi silloin pahasti tökkimään ja tekele jäi odottelemaan parempia päiviä...

Nämä housut tulee ihan alusasu-käyttöön.

Meillä on sen verran viileät lattiat,

että olen pakkasten alettua tykännyt pitää Tyttösellä villaista päällä.

 Vauvanakin oli käytössä villabodyt- ja housut koko talven.

Housupuoli on ollut nyt vähän huononlainen,

käytössä on ollut yhdet vähän jo pieneksikin käyneet housut.

No, nyt tilanne korjaantui ja toiset tarvitsisi vielä tehdä,

lankojakin kun löytyy omasta takaa.

Villikset

Malli: "oma"

Lanka: Sandnesgarden Lanett, merinovillaa

Puikot: Knit pro 2,5 mm

Koko: 80 cm

Mallia otin näihin Tiuhtis-villahousuista,

mutta näitä on niin paljon muunneltu, että puoliksi ainakin oma on malli.

Silmukkamäärät piti miettiä uusiksi ohuelle langalle ja pienille puikoille.

Samoin mitat on otettu Tyttösen seuraavan koon legginseistä.

Kokoajan jännitti kuinka mahtaa onnistua...

Mutta onnistuivathan ne ja oikeastaan paremmin kuin osasin odottaa!

Nämä on kyllä ihanat housut, ohuet,pehmoiset ja varmasti lämpimät.

Puntit on ihan aavistuksen pitkät,

mutta saavat ollakin, että menevät hyvin koko talven,

sukat ainakin pysyvät hyvin paikoillaan. =)

Jätin tekemättä "peppuvaran" erikseen,

kun lyhennetyistä kerroksista en vaan millään saanut kauniita näin ohuella langalla.

Haarakiilasta tulee kyllä riittävästi tilaa,

että istuvat hyvin.

Haarassa on housujen ainoa sauma, muuten on vallan kudottu pyörönä.
Nopeuttaa tekemistä ja on mukavammat päällä kun saumat ei paina. =)

Vyotärölle tein kapean kuminauhakujan

ja reunan huolittelee nätisti tuo nurja kerros.

Seuraaviin teen kyllä pari senttiä korkeamman vyötärön.

Muuten ovat ihan kivan näköiset,

"timmit" malliltaan niin mahtuvat hyvin vaatteiden alle.

Ja jotenkin nuo pitkät resorit punteissa on tosi kivat.

Vielä muutama kuva in action:

Edestä...

Sivulta...

Ja takaa.

Voin kertoa että otin "muutaman" kuvan ennenkuin sain edes pari

jotenkuten julkaisukelpoista kuvaa.

Monesti ruudussa näkyi vain vilaus Tyttösestä, niinkuin tässäkin...

Ruusuisia palloja

Kiitos kaikille viimepostauksen ihanista kommenteista!
Kaikista niistä tulin kovin iloiseksi. =)
Ja tervetuloa kaikille uusille lukijoille jotka olette tänne löytäneet, kiva!

Ja lisää palloja...

Aloin tuhoamaan  lankalaatikon sisältöä,
siellä oli jemmassa sukkaprojektin jäljiltä loppukerä Novita Nallen
kukkatarhaa, värinä Ruusu ja kaveriksi valkoista Nallea.

Tällä kertaa tein pikkuisemman peiton ihan tekemisen ilosta,
tarpeellisempaakin tekemistä varmasti olisi ollut,
mutta tulipa jemmalankoja käytettyä vähän pois.
 Viikon verran tuli tätä iltasella kudottua, edelleenkin nopeaa ja helppoa. =)

Peitolla on kokoa noin 60 x 80 cm, vauvamallia.
Tämä päätyy hyllyyn odottelemaan, että pääsisi joskus jollekin lahjaksi...
Hyvä noitakin tehdä valmiiksi, ei tarvitse sitten aina kiireellä väsäillä. =)

Tuota Ruusua suunnittelin aikaisemmin vähän samaan tarkoitukseen,
mutta isoäidin neliöillä toteutettuna.
Taitaapi silti olla kauniimpi tällä mallilla tehtynä.

Kauniisti sopii raitalankakin tähän kuvioon,
toisen langan on kyllä oltava yksivärinen, muuten ei saa kuviosta mitään selvää.
Jossain näin tämän tyylistä kuviota tehtynä yksivärisenäkin,
sitäkin voisi joskus kokeilla...
Ja käyttää tätä jossain neuleessa...

Valkoinen näyttää tässä yhdistelmässä jotenkin kovin pitsiseltä.

Eikä peitto ole oikeastaan yhtään hullumman näköinen nurjaltakaan puolelta.

Number Two: Palloja

Aikaisemmin tein jo nukelle pallopeiton

ja samaan aikaan oli myös tekeillä isompi versio Tyttöselle,

nyt se vihdoin valmistui.
Sanomattakin selvää, että punapilkulliset kuosit on minun lemppareita... =)

Pallopeitto

Malli: Hunajakenno-neule
Lanka: Novita Nalle
Puikot: Knit pro 3,5 mm
Koko: noin 80 x 120 cm

Tämä aloitin matkaneulomuksena Tallinnan reissulla,

linja-autossa kun istuttiin mennen tullen useampi tunti,

eikä sitä osaa aivan jouten olla.

Kuukauden tätä suurinpiirtein tein,

mutta väliin mahtui monta muutakin työtä, lisäksi Joulu ym

eli mielestäni suhteellisen nopeasti kuitenkin valmistui.

Kutomista kun kuitenkin oli yhden suuuuren neuleen verran...

Tässä vielä lähikuvaa mallineuleesta...

Tämä on kyllä siitä mukava ja nopea kirjoneule tehdä,
että kerralla kudotaan vain yhdellä langalla,
kun kuvio syntyy nostetuilla silmukoilla.

Nostetuiden silmukoiden ansiosta neulos ei ole niin venyvää kuin tavallisesti.
Sopii sen vuoksi kivasti pieniin peittoihinkin,
tämän suurempaa en kyllä enää silti lähtisi lähtisi tekemään...

Ihastuin tähän malliin sen verran paljon, että jatkoa on vieläkin luvassa,
siitä lisää taas myöhemmin...
Tästä mallista olen siis pitänyt aina,
mutta nyt sain aikaiseksi taas tehdä sillä jotain. =)

Pikku kassinen

Ennen Joulua valmistui myös kruunujen kanssa pieni kassinen.

Ja samalla tuli taas saavutettua yksi tavoite:

onnistuin kuin onnistuinkin ompelemaan vetoketjun!

Se on aina ollut sellainen juttu jota olen kierrellyt viimeiseen asti.

Vähän jenkkikassin tyylillä tehty kassinen,

alkuperäistä vähän pienenmpi, A4:sta käytin kaavana ja vetoketju on 20 cm.

Ja syädänkangasta halusin tähänkin tallettaa pidempään käyttöön.

Vuorina valkoista lakanakangasta ja molemmissa tukikankaat.

Kantokahvat kiinnitin tuon nauhan alle,

ihan kätevä tapa ja antaa samalla muuten simppelille kassille kivan yksityiskohdan. 

 Materiaalit on tukikankaita lukuunottamatta kaikki kierrätettyjä,

eli aikas pienellä budjetilla tämäkin taas tehtiin. =)

Vähän kassista tuli hassun mallinen,

johtuu siitä, että tein aika leveän pohjan, leveyttä 7cm.

Näyttää, että laukku kapenee pohjaa kohden.

No, ihan kiva siitä tuli silti.

Vetoketjun ompeluun löytyy hyvät ohjeet Hipulta, kiitos!

Kerrankin ompelu sujui ja vetoketju tuli siististi paikoilleen. 

Muutenkin kassi on tehty noita ohjeita apuna käyttäen,

vaikka malli onkin muuten oma.

Tämä oli muutenkin ensimmäinen kunnolla vuoritettuna tekemäni kassi.

Näitä täytyy tehdä kyllä lisää.

Saa nähdä tarttuuko äidin laukkumania Tyttöseenkin...

Minä kun pidän laukuista, vaikka harvoin niitä uutena ostankaan

ja aina pitää jokin pussukka olla matkassa.

  

Uusi vuosi

... ja ehkä uusia kujeitakin.

Tarina siitä,

kuinka kannattaa ostaa  valmista ja tehdä se sitten itse uudestaan. 

"Meripihka on tunnettu kyvystään auttaa immuunijärjestelmää. 

Se vähentää tulehduksia ja nopeuttaa haavojen paranemista. 

Tämän vuoksi Amber -meripihkakoru on tehokas mutta hellävarainen tapa 

helpottaa hampaitaan tekevän lapsen oireita, vatsavaivoja, korvakipua ja nuhakuumeita.

 Kun Amber -meripihkakorua pidetään kaulassa, ihon lämpö vapauttaa meripihkasta parantavia aineita,

jotka kulkevat ihon kautta elimistöön ja helpottavat lapsen oloa."

Lainattu Pienten Parhaaksi-sivuilta.

Aikaisemmin jo törmäsin netissä meripihkakoruihin ja kehuihin niiden auttavasta vaikutuksesta.

Tallinnassa sitten Joulutorilta löysin koruja

ja huomattavasti nettikauppoja edullisemman hinnan vuoksi ostin Tyttöselle sellaisen tuliaisiksi.

Tietysti täytyy muistaa, ettei tämä ole mikään lääke,

mutta aina tietysti on plussaa jos luonnonvoimista olisi apua.

Kauniit nämä jokatapauksessa ovat kaulassa.

Mutta niin, se uudestaan tekeminen...

Tämä kyseinen koru oli tehty vähän isommille lapsille

ja oli sen takia aivan liian pitkä Tyttöselle.

Lisäksi keskellä korua oli kauhean pitkiä helmiä joista en pitänyt

ja niimpä meni koko koru uusiksi...

Hetken jouduin metsästämään, 

että löysin vastaavaa Nylon-lankaa jota korussa oli käytetty,

mutta itse korun tekeminen oli kuitenkin helppoa.

Korussa on kierrelukko ja kierrepäähän ei saanut aloitussolmua tehtyä sisälle,

jouduin solmulla tekemään jatkoskohdan aivan lukon juureen.

Sen jälkeen solmin jokaisen helmen yksitellen nauhaan aivan kuin alkuperäisessäkin korussa.

Yksinkertaisesti vain pujotetaan helmi nauhaan, tehdään "hevosenhäntäsolmu"

aivan helmen juureen, pujotetaan seuraava helmi, jne.

Helmet solmitaan tällä tavalla siksi,

että jos lanka sattuisi menemään poikki - vaikka onkin tosi vahvaa-

ei helmiä pääse irtoamaan kuin yksi.

Tosi hyvä  konsti tehdä lasten korut, varsinkin jos tekee  oikein  pienille.

Ainoa hankaluus oli loppusolmun tekeminen, joka tuli toisen lukko-osan sisälle.

Sitä ei millään meinannut pienessä tilassa saada kiristettyä riittävän lähelle pohjaa,

muuten kun olisi jäänyt korun puolelle näkyviin tyhjä pätkä lankaa.

No, onnistui lopulta.

Tuli kaunis koru ja on nyt Tyttöselle sopivan kokoinen. =)

Ja niitä uusia kujeita...

Tämä oli kyllä sen verran mukavaa hommaa,

että voisi kokeilla tälläisiä helmityyppisiä koruja tehdä muutaman...

Voi kyllä olla sellaista hommaa, että koukuttaa...

Muutenkin meillä tuossa Joulun alla oli pieni korupaja,

kun Mies teki veljensä kanssa veljen tyttöystävälle hopealusikasta kaulakorun.

Kaunis tuli siitäkin, kuvaa ei kuitenkaan ole, kun ei ollut minun tekosiani.

Mutta voipi olla, että koruasiaa tulee jatkossa,

Mieskin kun vähän innostui asiasta. =) 

Ja toivomuslistalla olisi minullekin lusikkakoru...